Joululeiri täytti kaikkien toiveet myös tänä vuonna
27.12.2008

Joululeiri täytti kaikkien toiveet myös tänä vuonna

Joululeiriä vietettiin tänä vuonna Tammisaaressa. Mukana oli 5 onnellista perhettä, pelastusarmeijan edustajat sekä Asta miehensä Jukan kanssa. Suuri kiitos kaikille Amandoille, pelastusarmeijan ammattitaitoille henkilökunnalle sekä lukuisille yhteistyökumppaneille. Saimme kokoon n. 6000 € ja runsaasti tavaralahjoituksia, jotka mahdollistivat ikimuistoisen joulun. Ohessa pieni kurkistus joulun hetkiin.


Asta Rossin sanoin
Jouluaattona 24.12.2008

Jouluaattona bussi tuo perheet Tammisaareen, jonne olemme mieheni kanssa saapuneet avuksi hieman aiemmin.  Hotelli Sea Front on avannut ovensa pelkästään meille ja sen kauniissa saleissa ja  merenrantamiljöössä kelpaa viettää joulupyhiä! Äitien toiveissa esiintyvät ennen kaikkea yhdessäolo ja joulurauha. Hetki hengähdystä arjesta aukeaakin äideille Pelastusarmeijan kokeneiden ladyjen laatiman yhteisohjelman ja pistämättömien lastenkaitsemistaitojen ansiosta.

Orientoituminen yhteiseen ajanviettoon käy majoittumisen, perinteisen joulupuuron, leikkien ja yhteislaulujen kautta. Iltapäivällä juuri tutustuneet pienokaiset koristelevat kuusta kuin yhteisen suunnitelman mukaan sillä välin kun leirin aikuiset yrittävät saada jouluvalot syttymään. Lopputulos, kaunis perinteinen joulupuu – jossa kynttilätkin palavat – tyydyttää kaikkia.

Illan sähköistää joulupukin vierailu. Lumipeitteen puuttuessa paikalle on saatu “helikopterikyydillä” säkeittäin ja laatikoittain eri kokoisia paketteja. Lahjapapereissa piilottelee yltäkylläiset määrät muun muassa nukkeja, autoratoja, kirjoja, pelejä ja pehmoleluja. Ruokasalissa tungeksii ilo ja riemu. Lapset repivät paketit  auki päättäväisesti ja pian kuusen edustalla seikkailevat ponit, Barbiet, veturit ja autot. Vanhemmatkin saavat omat pussukat ja lahjakortit. Äitien suodattamattomat reaktiot pysäyttävät: “Minulleko? En ole koskaan saanut lahjaa itselle”, huudahtaa ensimmäinen. Toinen haltioituu lahjakortista: “En pysty ikinä ostamaan itselleni mitään uutta.” Yksi lapsista arvostaa kaikki toiveet täyttänyttä lahjavalikoimaa enemmän lopultakin sitä, että täällä tarjoutuu mahdollisuus joulurauhaan – on ilmeistä, että kotiolosuhteissa siitä ei edes haaveiltaisi. Minusta tuntuu, että tämän leirin nähdessäni olen itse saanut kaikkein parhaan lahjan.


Joulupäivänä 25.12.2008

Leirin toisena päivänä tuntuu, että lapset ovat jo alkaneet tottua vieraaseen paikkaan ja uusiin ihmisiin. Äidit hakeutuvat toistensa seuraan. Vietämme päivän jälleen leikkien, laulaen, askarrellen ja pelaten. Illalliseen mennessä nauramme yhdessä vapautuneen hervottomasti.

Lähdön hetkellä haikeus nousee rintaan. Äideillä on omat ongelmansa, mutta jokaisesta huokuu sisäinen vahvuus, jonka voimin he jaksavat hoitaa perheensä. Lapset ovat kaikki omia, valloittavia persooniansa. Joulun parhaat hetket ovat korvaamattomia. Sain ottaa itkevän vauvan syliin ja tämä ihmetyksekseni lopetti parkunsa. Pääsin hakemaan lapselle toiveenväristä limsaa. Näin pienen oppivan Uno-pelin säännöt. Suurimmasta osasta elämämme päiviä emme muista jälkeen päin mitään. Nämä joululeirin hetket tulen kuitenkin muistamaan aina. Kokemus oli ennen muuta merkityksellinen. En usko, että lahjoittamisen kautta olisin päässyt tästä tunteesta osalliseksi. Joulumieltä ei voi ostaa, mutta lasten, auttamisen ja antamisen kautta sen voi löytää.

Lisää joululeiristä ja lahjoittajista osoitteessa www.havisamanda.com/Joululeiri.